Suomen Kultaseppien Liitto ry

Jalometallien valmistus ja kauppa on valtiovallan valvonnan alaista toimintaa, ja tämän vuoksi Suomessa on voimassa Laki jalometallituotteista (N:o 1029) sekä asetus jalometallituotteista (N:o 1148).

Jalometallituotteilla tarkoitetaan kullasta, hopeasta, platinasta tai palladiumista valmistettuja esineitä.

kultaa renkaatKulta (Au) on pehmeä, kiiltävä metalli, joka keltaisen värinsä perusteella eroaa kaikista muista metalleista. Se säilyttää kiiltonsa ilmassa ja vedessä. Sitkeytensä vuoksi kultaa voidaan takoa tai valssata 1/12 000 mm:n vahvuiseksi. 1 grammasta kultaa voidaan vetää 2 km:n pituinen lanka.

Kultaa, kuten muitakin jalometalleja seostetaan, jotta saavutetaan halutut työstöominaisuudet, kovuus ja värisävy. Keltakultaa saadaan lisäämällä kultaan hopeaa ja kuparia. Kuparin määrää lisäämällä saadaan punaisempaa kultaa, kun taas hopeaa lisäämällä saadaan vaaleampaa kultaa. Valkokultaa ei löydy luonnosta, vaan sitä saadaan, kun kultaan lisätään palladiumia.

Hopea (Ag) seostetaan kuparilla. Korujen valmistuksessa käytetään enimmäkseen 925-hopeaa. Tätä seosta kutsutaan myös sterling-hopeaksi. Tummumisen estämiseksi hopeakorut voidaan rodinoida. Yleisimmin hopeaesineet pinnoitetaan puhtaalla hopealla. Puhuttaessa uushopeasta tarkoitetaan alpakkaa, joka on nikkelin, sinkin ja kuparin seos.

Platinaa (Pt) käytetään melkein puhtaana. Se muistuttaa väriltään valkokultaa, mutta on käytössä kestävämpää. Se seostetaan tavallisesti palladiumilla ja/tai hopealla.

Palladiumia (Pd) käytetään korunvalmistuksessa, koska se on varsin kevyt, pehmeä ja helposti muokattava materiaali. Siitä voidaan valmistaa suuriakin koruja ilman, että tuotteen paino ja hinta kohoavat liiaksi. Palladiumin raaka-ainehinta on tällä hetkellä kullan ja hopean hinnan välillä. Väriltään se on hopeanharmaa. Palladium tarjoaa vaihtoehdon ajan myötä tummuvalle hopealle ja hintavalle platinalle.

loading...
JALOMETALLITUOTTEEN LEIMAT

Jalometallituotteen pitoisuuden ilmoittamiseksi jalometallituote on leimattava. Markkinoille saatetussa ja myyntiin tarkoitetussa tuotteessa on oltava vähintään nimileima ja pitoisuusleima.

Nimileima ilmaisee valmistajan, myyjän tai maahantuojan, joka on vastuussa tuotteesta ja sen vaatimusten mukaisuudesta. Nimileimaksi hyväksytään iso kirjain tai isojen kirjainten yhdistelmä. Ennen vuotta 2001 nimileimaksi on hyväksytty myös kuvio tai erikokoisten kirjaimien ja kirjainmerkkien yhdistelmä.

Pitoisuusleima ilmaisee kolminumeroisella luvulla jalometalliseoksen puhtaan jalometallin osuuden tuhannesosina massasta. Pitoisuusleiman pohjamuoto ilmaisee, mistä jalometallista esine on valmistettu. Suomessa sallitut pitoisuusleimat ovat:

Kulta 375,585,750,916,999

Hopea 800,830,925,999

Platina 850,900,950,999

Palladium 500, 850, 950, 999

Tarkastusleima ilmaisee, että TUKESin hyväksymä ja valvoma puolueeton tarkastuslaitos on tutkinut tuotteen. Tarkastuslaitos tutkii tuotteiden vaatimustenmukaisuuden mm. pitoisuuden ja leimojen osalta.

Pakollisten nimi- ja pitoisuusleimojen lisäksi jalometallituotteissa voi olla myös vuosi- ja paikkakuntaleimat. Vuosileima ilmaisee tuotteen valmistusvuoden kirjaimen ja numeron yhdistelmällä ja paikkakuntaleima ilmaisee nimensä mukaisesti tuotteen valmistuspaikkakunnan.

LEIMAAMATTOMAT TUOTTEET

Kevyitä eli alle yhden gramman kulta- ja platinatuotteita sekä alle 10 gramman hopeatuotteita ei tarvitse leimata. Tuotteiden on kuitenkin täytettävä jalometallituotteista annetun lain ja asetuksen vaatimukset. Lakia ja asetusta ei kuitenkaan sovelleta lailliseen rahaan, keräilyrahaan, raaka-aineisiin, sijoituskultaan tai esineisiin, joiden valmistuksesta on todistettavasti kulunut yli 50 vuotta.

Lisätietoa

Tukes - Jalometallituotteet

Tukes - Nimileimarekisteri

Tukesin esite 'Jalometallituotteet-valmistus, maahantuonti ja myynti' (PDF)

Labtium Oy

JALOKIVET

Kivistä kaikkein tunnetumpia ja himotuimpia ovat ikuiset timantit. Jokainen timantti on ainutkertainen, joten jokaisella timantilla on oma arvonsa.

Kun harkitset timanttikorun ostamista, on hyvä tietää, miten sitä kaunistavan timantin arvo ja laatu määritellään. Timantin arvon määräävät niin sanotut neljä C:tä - cut, colour, clarity ja carat weight.

Hionta (cut) on timantin varsinainen laatutekijä. Timantin loisto liittyy valon taittumiseen. Mitä taitavampi hionta, sen kauniimmin timantti säihkyy ja loistaa. Suurin osa timanteista hiotaan pyöreän briljantin muotoon, jolloin timantissa on 57 viistettä. Muita suosittuja briljanttihionnan muotoja ovat markiisi-, pisara-, soikea- ja sydänhionta.

Väri (colour). Timantteja esiintyy kaikissa sateenkaaren väreissä, mutta hienoimmat timantit ovat täysin värittömiä. Väriasteikon alapäässä ovat kellertävät timantit. Väri on standardoitu taulukoksi, jota käytetään timanttien laatuluokitukseen ympäri maailmaa.

Puhtaus (clarity). Timantin puhtaudella tarkoitetaan siitä löytyviä epäpuhtauksia, halkeamia ja säröjä eli sulkeumia. Nämä timantin syntymämerkit tekevät jokaisesta kivestä yksilön. Äärettömän harvinainen on timantti, jossa ei ole sisäisiä eikä ulkoisia tunnusmerkkejä. Jos kymmenkertaisessa suurennuksessa ei havaita sulkeutumia, on timantti (luuppi)puhdas.

 

Puhtausluokat
FI Flawless Luuppipuhdas (erittäin harvinainen)
IF Internally Flawless Luuppipuhdas, ei sisäisiä merkkejä
VVS1-VVS2 Very, very small inclusions Vain vähäisiä sulkeumia
VS1-VS2 Very small inclusions Vähäisiä sulkeutumia
S1-S2 Small inclusions Sulkeumia
P1-P2-P3 Pique Voidaan havaita paljain silmin sulkeumia

 

Timantin - kuten muidenkin jalokivien - paino mitataan karaateissa (carat weight). Yksi karaatti (ct) on 0,2 grammaa - Johanneksen leipäpuun siemen. Paino on tärkeä tekijä arvoa määriteltäessä, muttei yksin ratkaise sitä. Yhtä suuret timantit voivat muista laatutekijöistä riippuen olla hyvinkin eriarvoisia. Korkealaatuisia timantteja on kaikissa kokoluokissa. Koruissa käytetyt pienimmät timantit ovat yleensä kooltaan 0,01 ct.

HELMET

Toisin kuin timanttien luokittelussa, jalokivien arvon määrittäminen ja eri laatuasteisiin luokittaminen on aina ollut vaikea tehtävä. Helmet ja värilliset kivet ovat miltei kokonaan vailla yleisesti hyväksyttyä luokittelu- ja arvonmääritysnimikkeistöä. Helmen arvo muodostuu koon, muodon, puhtauden, hohdon ja värisävyjen yhteisvaikutuksesta.

Helmi syntyy sattuman kautta. Hiekanmurunen, loinen tai muu vieras esine joutuu vahingossa simpukan sisälle. Suojatakseen itseään tunkeilijan ärsytystä vastaan, simpukka alkaa erittää sen ympärille sileää kovaa kiteistä ainetta, jota kutsutaan helmiäiseksi. Muutaman vuoden kuluttua ärsyke on päällystetty paksulla helmiäiskerroksella ja tuloksena saattaa olla loistava helmi. Näin syntynyttä helmeä kutsutaan aidoksi helmeksi.

Viljelty helmi syntyy simpukassa samalla tavalla. Suurin ero on se, että ihminen tarkoituksellisesti istuttaa simpukkaan ärsykkeen.

Parhaimmillaan helmi on täysin pyöreä ja sileäpintainen. Siinä ei ole mitään epäpuhtauksia tai kyhmyjä. Helmet eivät kuitenkaan aina ole pyöreitä tai tasapintaisia. Epämuotoisia helmiä kutsutaan barokkihelmiksi.

Mitä isompi helmi on, sitä harvinaisempi se on luonnossa. Esimerkiksi yli 10 mm:n kokoiset pyöreät, laadukkaat akoya-helmet ovat jo harvinaisuuksia. Mitä enemmän pinnalla havaitaan epäpuhtauksia tai pintamerkkejä, sitä enemmän hinta laskee. Vastaavasti mitä kauniimmin pinta loistaa ja hohtaa, sitä enemmän helmellä on arvoa.

Värisävyllä on myös tärkeä merkityksensä helmen arvoon, vaikka eri markkinoilla esiintyvät mieltymykset muuttavatkin arvostusta. Euroopassa pidetään yleensä valkeasta, hieman roosaan vivahtavasta helmestä. Kellertävän sävyn lisääntyessä helmen arvo laskee. Luonnon itsensä värjäämät mustat ja siniharmaat helmet ovat harvinaisempia kuin vaaleat. Todella tummat, mustanvihertävät helmet ovat harvinaisuuksia.

HOROSKOOPPIKIVET

Tammikuu:
granaatti ja jaspis

Helmikuu:
ametisti ja zirkoni

Maaliskuu:
akvamariini ja heliotrooppi

Huhtikuu:
timantti ja vuorikide

Toukokuu:
smaragdi ja akaatti

Kesäkuu:
helmi ja kuukivi

Heinäkuu:
rubiini ja karneoli

Elokuu:
peridootti ja spektroliitti

Syyskuu:
safiiri ja lapis latsuli

Lokakuu:
opaali ja turmaliini

Marraskuu:
topaasi ja sitriini

Joulukuu:
turkoosi ja malakiitti

LISÄTIETOA

http://www.timantit.com/ - opas luotettavaan timanttikauppaan

http://www.pirami.fi/ - tietoa helmistä

TUOTTEIDEN LAINMUKAISUUS

Myytävien jalometallituotteiden on täytettävä lain (Laki jalometallituotteista 1029/2000) ja asetuksen (Valtioneuvoston asetus jalometallituotteista 1148/2000) vaatimukset:

Jalometallituotteina saa Suomessa markkinoille saattaa ja myydä vain tuotteita, jotka sisältävät:

- kultatuotteissa vähintään 375 promillea puhdasta kultaa

- hopeatuotteissa vähintään 800 promillea puhdasta hopeaa

- platinatuotteissa vähintään 850 promillea puhdasta platinaa

- palladiumtuotteissa vähintään 500 promillea puhdasta palladiumia

Jalometallituote voi koostua eri jalometalliosista. Arvokkaammasta jalometallista valmistettuja tuotteita voidaan liittää tuotteeseen. Esimerkiksi kultatuotteessa voi olla platinaosia. Jalometalliin ei kuitenkaan saa liittää muuta metallia, jos se erehdyttävästi muistuttaa kyseistä jalometallia.