Vuoden Korunkantaja 2025 on muotisuunnittelija Lauri Järvinen.

Suomen Kultaseppien Liitto sekä Kello- ja Jalometallitukkukauppiaat ovat vuodesta 2001 lähtien vuosittain nimennyt Vuoden Korunkantajan. Nimitys annetaan henkilölle joka omalla esimerkillään edistää korunkäyttökulttuuria.

Vuoden 2025 korunkantajaksi on Tampereella pidetyssä korugaalassa 1.2.2025 nimetty tamperelainen muotisuunnittelija Lauri Järvinen joka sen lisäksi että hän on rohkea korunkäyttäjä painottaa omassa työssään muotisuunnittelijana korualallekin tärkeitä arvoja kuten massatuotannossa esiintyviä eettisiä epäkohtia, materiaalien kierrettävyyttä sekä ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyvä vastuullisuus.

Lisätietoja

Suomen Kultaseppien Liitto ry
Henrik Kihlman
Toiminnanjohtaja
toimisto@kultaseppienliitto.fi

Puh: 040 775 1085

Vuoden korunkantajaksi 2024 on nimetty somevaikuttaja Natasa Autio.

Natasa on tullut suurelle yleisöksi tutuksi YouTube ja TikTok kanaviensa Natasakokka kautta. Pari vuotta sitten perustettu kanava sai yllättäen lentävän lähdön ja alun perin ruoanlaittoon keskittyvän alustan suosio kasvoi räjähdysmäisesti ja sillä on tällä hetkellä jo yli 36.000 seuraajaa. Natasa on nuori perheenäiti, joka parhaillaan opiskelee nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi. Hän myös edustaa suomen romanivähemmistöä, jonka kulttuurin esilletuomista hän on alustoillaan myös nostanut tärkeäksi sisällöksi.

Romanikulttuurin ulospäin ehkä näkyvin piirre on valtaväestöstä poikkeava pukeutuminen, joka perustuu pitkään perinteeseen. Suomessa käytettävä asu onkin maailmassa ainutlaatuinen mutta harva tietää, että sen alkuperä löytyy ihan suomalaisesta talonpoikaiskulttuurista. Pitkä hame, jota kaikki naiset aikoinaan käyttivät, on jäänyt elämään romaniperinteessä ja ajan kuluessa kehittynyt nykyiseen muotoonsa. Pukuun kuuluu tietenkin myös näyttäviä, isoja koruja. Perinteiset romanikorut kulkeutuvat yleensä perintönä sukupolvesta toiseen ja ne ovat olennainen osa periteistä kulttuuria ja perinnettä. Omat korunsa Natasa on perinyt mummoltaan, ja ne ovat käytössä päivittäin arjessa. Vaikka korut ovat perinteisesti olleet kultakoruja niin tänä päivänä niitä valmistetaan myös hopeasta.

Romanikulttuurissa naisten puku otetaan usein käyttöön siinä vaiheessa, kun nuori aloittaa itsenäisen elämän. Se vaihtelee noin 16–20 vuoden välillä riippuen elämäntilanteesta. Perinteisen puvun ottaminen ei ole pakollista mutta se on useimmille nuorille oman kulttuuriperinteen jatkumisen kannalta tärkeä asia ja puku kannetaan ylpeydellä. Myös korukulttuuri on romaniyhteisössä vahva ja näin ollen tyttölapsille laitetaan korvakorut jo ihan pienenä. Korut ovat usein pienet timanttinapit tai perinteiset kameekorvakorut. Näin kasvetaan pienestä pitäen myös korujen käyttäjiksi, Vaikka perinnekoruilla on tärkeä rooli niin myös muut korut miellyttävät kovasti. Kaunis koru on ihana asia ja kaunistaa kantajansa Natasa kertoo. Vaikka käyttääkin perinnepukua niin sekä puvun että perinnekorujen kanssa voi vapaasti yhdistellä upeita kauniita moderneja koruja.

On ilo nostaa vuoden korunkantajaksi toisenlaisen kotimaisen kulttuurin edustaja ja sitä kautta laajentaa yleisön tietämystä ja arvostusta maassamme vallitsevista vähemmistökulttuurin perinteistä.
Onneksi Olkoon Natasa, vuoden korunkantaja 2024.

Suomen Kultaseppien Liiton Hallitus

Kuva: Henrik Kihlman

Lisätietoja

Henrik Kihlman
040 775 10 85
toimisto@kultaseppienliitto.fi

Natasa Autio
044 988 7021
natasakokkaa@gmail.com

Vuoden Korunkataja 2023 on KirkkoHarri, Vesilahden seurakunnan kirkkoherra Harri Henttinen.

Suomen Kultaseppien Liitto sekä Kello- ja Jalometallitukkukauppiaat ry on vuodesta 2001 nimennyt vuoden 2023 korunkantajan. Vuoden korunkantajaksi nimetään julkisuuden henkilö, joka omalla korukäytöllään inspiroi muita käyttämään koruja ja tuomaan esille korujen kertomat viestit ja tarinat luovalla ja ennakkoluulottomalla tavalla niin arjessa kuin juhlissakin.

Tämän Vuoden Korunkantajaksi on valittu Vesilahden kirkkoherra Harri Henttinen, joka myös tunnetaan KirkkoHarrina. KirkkoHarri on julkisuudessa tunnettu omasta värikkäästä ja ekspressiivisestä sukupuolia rikkovasta ja sukupuolen moninaisuutta korostavasta pukeutumistyylistään. Tässä myös korut saavat näkyvästi tilaa ja se innostaa hienolla tavalla myös miehiä rohkeasti käyttämään koruja pirteänä lisänä meidän muuten melko konservatiivisessa miesten pukeutumismallissa.

Ulkoisen värikkään fasadin takana löytyy kuitenkin lämmin ihminen ja teologi. Tittelin antajille on erityisen mielekästä, että se täällä kertaa annetaan juuri kirkon henkilölle. Kirkko on perinteisesti ollut kultasepänalan tuotteiden suuri käyttäjä ja tilaaja. Sakramenttien toimituksissa käytetään yhä edelleen arvokasta kultaseppien valmistamaa esineistöä, jotka ovat kristinuskon symboliikalla koristeltuja. Henkilökohtaisia suhtautumistaan koruihin KirkkoHarri kuvailee näin.

”Kauneus tarkoittaa aina myös ainutlaatuisuutta. Kopio ei voi olla samalla tavalla kaunis kuin sellainen, joka on alkuperäistä ja jota on vain yksi kappale maailmankaikkeudessa. Taideteos on siksi aina kaunis, kun ja jos se on aito ja ainutlaatuinen. Olen rakastanut koruja, koska niissä on jotakin samaa kuin vaikkapa seinällä olevassa taulussa, joka vangitsee katsojan, koska siinä on ”se jokin”.  Uskonnollinen (hengellinen) ja syvä esteettinen (taiteen tai luonnon inspiroima) kokemus ovat kumpikin olemukseltaan syvästi pyhiä kokemuksia ja peräisin samasta ”pyhyyden lähteestä” eli Jumalasta. Siksi korun ”kantaminenkin” on ikään kuin pyhä toimitus ja sanaton saarna.

Koru on parhaimmillaan osa kantajaansa ja hänen persoonallisuuttaan. Toki väri, muoto ja kokonaisuuden harmonia koskettavat, mutta koru viestii ennen kaikkea kantajansa kautta. Koruihin sisältyvä viesti luetaan ikään kuin rivien välistä. Koru puhuu värien kieltä. On kyse sielun väreistä, jotka viestivät sanomattomin sanoin ihmisten välisissä kohtaamisissa”.

Lisätietoja

Henrik Kihlman
Toiminnanjohtaja

toimisto@kultaseppienliitto.fi
040 775 1085

Kuva:Teemu Silvan

Vuoden Korunkantaja 2022, Meeri Koutaniemi

Suomen Kultaseppien liitto jakaa vuosittain Vuoden Korunkantajan tittelin henkilölle joka omassa toimintaympäristössään itse käyttämällä tai muuten esiintuomalla korukulttuuria positiivisella ja kannustavalla tavalla.

Vuoden korunkantajan titteli on myönnetty vuodesta 2001 alkaen henkilölle, joka omalla korunkäytöllään edistää korukulttuuria. Palkittujen joukosta löytyy muusikoita, poliitikkoja ja muita yhteiskunnan eri aloilla vaikuttaneita henkilöitä, jotka omalla tyylillään ja ennakkoluulottomalla korunkäytöllään välittävät seuraajilleen korujen käytön ja korukulttuurin moninaisuutta ja rikkautta.

Tänä vuonna Suomen Kultaseppien Liitto ry on päättänyt myöntää vuoden korunkantaja 2022 tittelin valokuvaaja Meeri Koutaniemelle. Palkinto julkistetaan uuden Suomen Kello- ja Korumuseo Kruunun avajaistilaisuudessa 12.4 Tapiolassa.

Lisätietoja:

Henrik Kihlman
Suomen Kultaseppien Liitto ry.
040 775 1085
henrik.kihlman@kultaseppienliitto.fi
www.suomenkultaseppienliitto.fi

Johanna Lundán, Vuoden korunkantaja 2021

Suomen Kultaseppien liitto jakaa vuosittain Vuoden Korunkantajan tittelin henkilölle joka omassa toimintaympäristössään itse käyttämällä tai muuten esiintuomalla korukulttuuria positiivisella ja kannustavalla tavalla.

Edellinen Vuoden korunkantaja 2019 oli koko kansan tuntema persoona ja muusikko Henri ”Remu” Aaltonen. Koronapandemian sulkujen ja rajoitetun toimintaympäristön takia päätimme olla nimeämättä korunkantajaa vuodelle 2020 vaikka nyt palkinnon saaja oli valittu jo silloin.

Nyt vihdoin viimein valtikka siirtyy seuraavalle haltijalle, joka on yrittäjä Johanna Lundán Tampereelta.

Johanna on vienyt kiinnostuksensa koruihin ja nimenomaan suomaliin koruihin astetta pidemmälle. Hän on tämän täällä tänään huipentuva kilpailun ”Vuoden Korun” äiti ja on sen myötä lanseerannut uuden tärkeän kanavan kotimaisille korusuunnittelijoille saada tuotantonsa suuren yleisön tietoisuuteen. Kolmas kerta toden sanoo ja kolmannen kilpailun jälkeen voimme todeta, että tämä tapahtuma on tullut jäädäkseen osaksi koruvuoden tapahtumakarttaa.

Tapahtuman innoittamana Johanna on myös perustanut yrityksen, jonka tavoitteena on nostaa kotimainen koru esille ja näkyviin verkon tarjoamia keinoja hyväksikäyttäen. Harrastuksesta on siis kehittynyt työ joka toivon mukaan hyödyttää yrittäjän lisäksi ison määrän korumuotoilijoita ja kultaseppiä.

Kukkien ja diplomin lisäksi lahjoitamme Johannalle kotimaisen korusetin joka toivottavasti myös symboloi niitä ominaisuuksia mitä toiminnassasi tarvitset.

Ahvenanmaalaisen Guldvivan yrityksen ja kultaseppä Maria Karlströmin suunnittelema ”Råg” korusetti antakoon sinulle ruista ranteeseen ja voimia jatkamaan tätä arvokasta työtäsi suomalisen korun hyväksi.

Kuva: Tanu Kallio                                 Kuva: Marjut Viitanen

HENRY "REMU" AALTONEN vuoden korunkantaja 2019

Vuoden korunkantajan titteli on myönnetty  vuodesta 2001 alkaen henkilölle, joka omalla korunkäytöllään  edistää korukulttuuria.

Suomen Kultaseppien Liitto ry on päättänyt myöntää Vuoden 2019 korunkantajan tittelin muusikko/ taiteilijalle Remu Aaltoselle.

Haluamme vuoden korunkantaja nimityksellä kannustaa ihmisiä nauttimaan koruistaan ja käyttämään niitä rohkeasti niin arjessa kun juhlissa. Remu Aaltonen on omalla tinkimättömällä tyylillään esimerkillisesti näyttänyt, että runsaskin korunkäyttö on miehekästä sekä Rock ´n Roll. Kimaltelevat sormukset viimeistelevät Remun harkittua pukeutumista ja tuovat tervetulleen annoksen glamouria pohjolan muuten varovaisen vaatimattomaan koristelukulttuuriin.

Remu Aaltonen palkitaan Taigakorun OTSO-korulla, jonka on suunnitellut Sami Viitasaari.

Vuonna 2018 vuoden korunkantajaa ei nimetty.

.

EVA WUITE vuoden korunkantaja 2017

Vuoden korunkantajan titteli on myönnetty  vuodesta 2001 alkaen henkilölle, joka omalla korunkäytöllään  edistää korukulttuuria.

Suomen Kultaseppien Liitto ry on päättänyt myöntää Vuoden 2017 korunkantajan tittelin hortonomi AMK / maisemasuunnittelija Eva Wuitelle.

Haluamme vuoden korunkantaja nimityksellä kannustaa ihmisiä nauttimaan koruistaan ja käyttämään niitä rohkeasti niin arjessa kun juhlissa. Eva Wuite osoittaa omalla korunkäytöllään, että korut ovat luonteva osa arkea ja myös juhlatilanteita. Hänelle luonteenomaisia koruja ovat pitkät kaulakorut ja näyttävät rannekorut, joita hän vaihtelee tilanteen ja asukokonaisuuden mukaan persoonalliseen tyyliinsä.

Eva Wuite palkitaan Satakieli-korulla, jonka on suunnitellut Pauliina K. Lumoavalta.